Onko eettistä matkailua olemassakaan?

20 02 2015

Sain haasteen kirjoittaa mitä eettinen matkailu minulle merkitsee. Mietin aihetta pääni puhki ja  sain aikaiseksi kaksi postausta, jotka kuulostivat jeesustelevilta (katsokaa, olen näin hyvä ihminen!) tai viisastelevilta (hyihyi älä tee sitä tätä tai tuota).

Onko eettistä matkailua olemassakaan?

Jäin miettimään, onko matkailu ylipäätään eettistä. Kaikkihan rakastavat matkustamista, mutta minusta etiikka ei ole vain asia, jota voi vain käyttää oikeuttamaan omaa toimintaa silloin kun se itselle sattuu sopimaan.

IMG_8235

Jos pitää lentää, kannattaa valita aina suorin reitti.

On niin helppo sanoa toimivansa vastuullisesti, koska ”matkailu tekee minusta paremman ihmisen” tai ”tuen rahoillani paikallista elinkeinoa”. Usein rehellisempää olisi sanoa, että ei jaksa välittää lentämisen ympäristövaikutuksista, koska on vaan pakko päästä aurinkoon, on helpompi unohtaa työstressi, kun lähtee jonnekin mahdollisimman kauas, tai että parin viikon loma Thaimassa nyt vaan maksaa saman verran kuin loma Suomessa, ja että eipä paljon puuhamaat nappaa. Hasta la vista!

IMG_7437

Maailman paras fiilis: rinkka selässä matkalla kohti seuraavaa lentokenttää!

Kymmenet reppureissut (ja asiallisemmat työmatkatkin toki) ympäri maailmaa ovat ehdottomasti vaikuttaneet minun maailmankatsomukseeni erittäin paljon. Uskon vakaasti, että ne ovat tehneet minusta avarakatseisemman ja tiedostavamman.

Äärimmäinen köyhyys, prostituutio, törkeä välinpitämättömyys luontoa kohtaan, vieraat uskonnot, korruptio tai huumekauppa ovat niin kaukana normaaliarjestani, etten tiedä kuinka paljon olisin näitä asioita ajatellut, jollen olisi asioille altistunut reissuillani. Matkoilla on ollut pakko pysähtyä ja todeta, että hitto, maailmassa on paljon tosi vaikeita ongelmia, joihin ei ole helppoja ratkaisuja! Mutta eivät ne ongelmat ole minua saaneet pakkaamaan reppuani ja lähtemään. Loppuviimein minun motiivini matkustaa ovat olleet täysin itsekkäitä: halu oppia uutta, tavata uusia ihmisiä, rentoutua ja nauttia kaikesta ihanasta, mitä maailmalla on tarjottavana.

Matkailu on tehnyt minusta elitistisen

Toisaalta matkailu on myös tehnyt minusta joissain asioissa hemmotellun ja vaativan: laskettelu etelä-Suomen hiihtokeskuksissa ei tunnu oikein miltään, kun Japanissa on niin paljon parempaa pyydaa, haluan syödä kunnon dimsumeja (ei saa Suomesta) ja sukeltaminen Suomessa ei tule kuuloonkaan, koska täällä ei ole koralleja tai isoja kaloja. Kuulun maailman rikkaimpiin, ja matkailu on vain saanut minut vaatimaan lisää jo entuudestaan yltäkylläiseen elämääni. (Sanottakoon nyt vielä, että nautin ihan yhtä lailla kalareissuista mökillä ja että onnellisuuteni ei riipu noista em. asioista. Ja huomenna lähdetään laskemaan Messilään – jihuu!)

IMG_7700

Sukellus ei ole mikään ympäristöystävällinen laji: täytyy lentää kauas harrastaakseen ja veneily saastuttaa. Toisaalta sukeltaminen on saanut minut arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja välittämään vesistöjen tilasta globaalisti intohimolla. Että aika hyvin paskalta harrastukselta!

 

Ei ole aina helppoa tehdä oikein

Asioilla on aina puolensa, eikä kahden teon eettisyyttä ei voi verrata: ”lensin toiselle puolelle maapalloa, mutta toin rahaa maahan” – hmmm? Yksi hyvä teko ei kumoa huonoa, mutta se voi antaa hyvän omantunnon.

Se, että ilmaantuu länsimaalaisena paikalle rahatukkoineen tee kenestäkään hyväntekijää. Joku voisi sanoa, että jo saapuessaan lentokoneella maahan on tehnyt ympäristörikoksen. Mitä kauemmas Suomesta mennään, sitä vaikeammaksi eettisesti toimiminen käy. Täytyy miettiä tarkkaan, mihin maihin voi ylipäätään matkustaa: kumpi on pahempi, sotilasjuntan tukeminen vai koko matkailuelinkeinon näivettyminen? Hyvää tarkoittava turistikin saattaa tehdä enemmän hallaa kuin luulemaansa hyvää (hyvä esimerkki on voluntourism) ja turistivirrat kuormittavat jossain paikoissa luontoa enemmän kuin se kestää. Yksittäisen ihmisen on todella vaikea tietää, milloin tekee hyvää ja milloin taas ei. Joskus vasta paikan päällä huomaa olevansa osa ongelmaa.

IMG_8166

”Eat locally” on aina hyvä sääntö, jolla paitsi tekee hyvää, saa takuuvarmasti parhaat sapuskat!

Eettisyys tarkoittaa usein omalta mukavuusalueelta poistumista tavoilla, joihin ei etenkään lomalla ole valmis.  Lomalla jos milloin olisi kiva nauttia, jos ei ylellisyyksistä, niin ainakin perusasioista, kuten hyvästä ruoasta tai lämpimästä suihkusta. Henkilökohtaisesti kokisin ekologisimmaksi lomailla Suomessa, mutta kaipaan vaihtelua!

Pyrin itse matkustellessa esimerkiksi suosimaan paikallisia palveluita. Aina se ei ole helppoa. Kerran Mosambikissa söimme viikon ajan ainoassa paikallisten omistamassa ”ravintolassa”, jossa listalla oli vain kanaa tai kalaa (paitsi niinä päivinä, jolloin kalaa ei tullut). Jonkin aikaa tämä yksinkertainen ruokailu tuntui viehättävältä ja ruoka maistui, mutta rajansa kaikella. Viikon jälkeen aloimme jo kaivata ravintolaa, jossa on sähkövalot ja kunnon ruokaa, ja vaihdoimme etelä-afrikkalaisten omistamaan paikkaan. Rahamme valuivat ulkomaalaisomistajien käsiin, mikä on tyypillistä monissa kehittyvissä maissa. Voin vain toivoa, että paikalliset, joiden vettä kulutimme, joiden vesistöjä saastutimme veneellämme sukellusreissullamme, ja joiden huolehdittavaksi roskamme jäivät, jäivät visiitistämme kokonaisuutena plussan puolelle.

Viime kesänä olimme Borneolla ja satuimme pari kertaa rannalle, joka oli täysin muovirojun peitossa. Sisuunnuimme ja siivosimme rannan (koko stoorin voi lukea täältä), mutta valitettavasti tiedän hyvin, ettei toiminnallamme ei ole mitään vaikutusta alueeseen pidemmällä aikavälillä; muovipullot ovat varmasti jo huuhtoutuneet takaisin mereen ja moni kilpikonna on jo tukehtunut tuolloin rannalle pelastamiimme muovikasseihin. Lisäksi mereen on dumpattu tuhansia kiloja jätettä tuon heinäkuisen päivän jälkeen. Tuo kokemus sai kuitenkin minussa ja meissä aikaan muoviherätyksen ja elämme nyt arkeamme käytännössä lähes ilman muovia.

IMG_7547

Tässä on vain pieni murto-osa roskasta, jonka keräsimme rannalta.

Eettisyys on rehellisyyttä

Mihin tällä kaikella sitten pyrin? Ehkä siihen, että kun puhumme eettisyydestä, olisimme rehellisiä itsellemme ja muille. Ei ole olemassa mitään yhtä eettistä mittapuuta, jolla toimintamme hyvyyttä voisi arvioida, tai sellaista käsitettä kuin ”eettinen matkailu”.

On tietenkin monia itsestäänselviä sääntöjä, joista kannattaa pitää kiinni (hyvä lista esim täällä), mutta monet kysymykset ovat sellaisia, että niiden eettisyyden arviointi on vaikeaa. Olemme matkailijoina juuri niin eettisiä kuin mitä olemme muutenkin ihmisinä. Meillä on kuitenkin mahdollisuus, ja ehkä velvollisuuuskin, kehittyä ihmisinä. Tietoisuus omien valintojen vaikutuksista on ensimmäinen askel eettiseen toimintaan, mutta ollaksemme oikeasti eettisiä, sen pitäisi näkyä oikeasti myös hyvinä tekoina.

Ei siis naamioida omaa etuoikeutettua haluamme ja mahdollisuuttamme matkustaa eettiseksi toiminnaksi silloin, kun se ei sitä välttämättä ole. Se ei tarkoita, etteikö matkailusta voisi silti hyvällä omallatunnolla nauttia! Pienikin hyvä teko on parempi kuin ei mitään. Matkustellaan avoimin mietin, ja mietitään tekojemme seurauksia. Välitetään luonnosta ja muista ihmisistä. Ollaan valmiita luopumaa omasta mukavuudesta, edes joskus. Otetaan asioista selvää. Annetaan matkailun kasvattaa, pysähdytään ihmettelemään, tutustutaan ihmisiin ja yritetään olla koko ajan vähän parempia.

Matkailu avartaaa.❤

***

#ReilutBlogit-haaste

Sain haasteen Tämä matka -blogin Annalta ja haastan mukaan matkailualan toimijat: Finnairin blogin bloggaajat, matkaopassovelluksen CreateTripsin ja maailman ympäri purjehtivan ja matkailualalla pitkään toimineen Tuomo Meretniemen!

Osallistumisohjeet:

  1. Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.
  2. Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on ollut kestävästä matkailusta.
  3. Haasta mukaan vähintään kolme muuta blogia mukaan tähän. Sinun ei tarvitse olla matkabloggaaja tätä varten, vaan voit kirjoittaa myös muista kestävään kehitykseen liittyvistä asioista.

Kerro kommenttiboksissa omista kokemuksista ja osallistu sekä Twitterissä että instagramissa hashtagilla #ReilutBlogit tähän kamppikseen.

PS. Alun perin minun piti kirjoittaa matkailumarkkinoinnin eettisyydestä, mutta tämä meni kyllä blogin teemasta vähän off topic. Pahoittelut vakkarilukijoille!


Toiminnot

Information

5 responses

20 02 2015
Anna Koskela

Loistavasti kirjoitettu. Tämä on aihe, josta on vaikea kirjoittaa niin, ettei saarnaisi tai viisastelisi.

20 02 2015
Aku

Kiitos Anna! Oli tosiaan niin vaikeaa kirjoittaa aiheesta, että vasta kolmannella kerralla kehtasin julkaista.🙂

21 02 2015
Susanna89

Hyvä kirjoitus! jos sopii niin voisin tehdä tämän haasteen. Olet oikeassa ettei lentomatkustaminen ole koskaan eettistä, valitettavasti. Itse olen matkustanut paljon junilla viime vuosina ja harkitsen myös maailman ympäri matkaa 8tai lyhyempääkin reissua) laivalla/laivoilla🙂 Toivottavasti onnistuu!

22 02 2015
Aku

Ole hyvä, saat tietenkin ottaa haasteen vastaan!🙂 Juna- ja laivamatkat kuulostaa hyvältä!

22 02 2015
reissausta ja ruokaa

Hyvin kirjoitettu kyllä. Itsellänikin kesti pitkään ennen kuin sain myöskin kirjoitettua #ReilutBlogit -haasteen mukaan, koska minulta meinaisi tulla paljon paatosta, pateettisuutta ja itseruoskintaa. Tuo elitistisyys on hyvä pointti tuoda esiin tässä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: